Tänään pääsi Särmä ihka ensimmäiseen tokokokeeseensa. Tässä on aiemmin ollut tarkoitus osallistua ennen virallista koetta, johonkin möllikisoihin, mutta aina ollut joku este (Särmän loukkaantuminen, työvuoroni), että olisi vähän päässyt näkemään miten koira mahtaa ilman palkkaamista toimia. Mutta oikein kivastihan tuo toimi, vaikka jännitin itse aikalailla.

Ennen alokasluokan luoksepäästävyyttä ja paikallaoloa, Särmän kimppuun hyökkäsi käyttöbelgi, joka siis pääsi omistajaltaan karkuun hihnansa kera, eikä tietty omistajan huutoja kuunnellut, vaan tinttasi suoraan Särmän poskeen/kaulaan kiinni. Särmä-parkahan ei koiraa edes aluksi katsonut tai huomannut, ennenkuin tyyppi jo tuli kiinni. ÄRSYTTÄVÄÄ! Särmähän antoi kyllä takaisin hyökkääjälle, ennenkuin sain toisen hutkittua ja ärjyttyä irti. Joo-o hyvin on koira hanskassa, kun kisasi siis avoimessa, eikä kuitenkaan arkielämässä näköjään mitään käskyjä noudata tai paremminkin tarvitse noudattaa. Särmäähän ei koko tapaus haitannut (ei ole aiemmin joutunut tappeluun), vaan olisi sen jälkeen vaan halunnut leikkiä ympärillä olevien koirien kanssa, eikä aika samannäköistä malinoistakaan mitenkään tuijotellut tms.

Marko oli mukana ja otti videokuvaa, tosin kameraan tuli joku ihme häikkä ja pätkäisi aina 3sekunnin välein kuvaamisen, eli taluttimessa seuraamisesta ei ole kuin liikkeelle lähdöstä ja yhdestä käännöksestä ja suoraan seuraamisesta pikkupätkä. Loput liikkeet Marko kuvasi kännykällään, kun kamera ei ottanut toimiakseen (liekö videot vei liikaa tilaa?) ja kännykällä kuvatut näkyvät vähän kaukaa.

Mutta ensinnä siis luoksepäästävyys, jossa lisäjännitystä toi se, että viereinen cockeri rymisteli räksyttäen tuomarin perään (oli siis itse päästävyyden nätisti vieressä, piti vaan tuomarin selälle räkyttää) ja Särmää tietty kiinnosti tämä tilanne. Niin ja tämä cockeri voitti koko kokeen ja täytyy todeta, että en tuolla innolla ja taidolla toimivaa cockerspanielia ole ennen nähnyt! Mutta alla siis luoksepäästävyys.




Höh, videot kestää niin kauan ladata, että laitan paikallaolosta kuvia vaan, muutenkaan siitä ei ole kuin pätkä, mutta lisään kun saan ladattua! Siinä näkyykin hauskasti kun reunassa ollut sakemanni päätti naatiskella koko rahan edestä ja alkoi kyhnäämään selkäänsä nurmikkoon ja potkiskeli innoissaan taivasta kohti, myös mäyräkoira nousi ja lähti hajujen perään, mutta Särmä pysyi hienosti, ehkä aavistuksen tavallista levottomampi oli ja pyöritteli päätään, muuten oikein kiva.

Perusasento ja...


...maahan.



Tässä vihdoin video! Niin ja yksi koirista ei mennyt eka käskyllä maahan, siksi yksi ohjaajista tulee myöhässä.

Tässä vapaana seuraamisesta pätkä, oli muuten pitkä juoksemisosuus, joka tosin ei näy tässä, kun loppuu ennen sitä. Kytkettynä seuraamisessa olinkin aivan varma, että liikkuri oli varmasti sanonut jo että "normaali käyntiin mars", mutta eipä ollutkaan, että vähän epäröivästi varmaan juoksentelin.


Liikkeestä maahanmeno.


Luoksetulo ja törmääminen, vähän hirvitti, kun tuli semmosta vauhtia, että hajooko meikäläisen polvi ;) Eipä olla tuota suoraan sivulletuloa, noin pitkällä matkalla harjoiteltukaan.


Liikkeestä seisominen, kuulemma takanamme juoksenteli kaksi rusakkoa ja tuomari vaan naureskeli että onneksemme tämä liike tehdään tähän suuntaan, eikä nuo töpöhännät pomppineet paikalle luoksetulon aikana! Kiitos myös minun puolesta pupuille ajoituksesta ;) olisi voinut olla luoksetulo vieläkin vauhdikkaampi ja ehkä jatkua vähän kehänauhojen yli, ennenkuin olisin hoksannut että takanani mahtaa olla jotain jännää :D


Hyppy oli aikas lennokas totuttuun tyyliin ;) mutta jäi seisomaan vähän vinosti.

Tässä vielä liikkeet numeroina:
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makuu 10
Seuraaminen kytkettynä 9
Seuraaminen taluttimetta 9
Maahanmeno liikkeestä 9
Luoksetulo 8 (törmäsi!)
Seisominen liikkeestä 9,5
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10
185p./200p.  Kunniapalkinto ja sijoitus 2./8

Meinaa terveystulokset tuli omakoiraan ja Särmällä ompi siis ihan virallisesti A/A lonkat ja 0/0 kyynäret! Jee Ollaan viime päivät yritetty olla reippaita ja käytiin eilen Essin ja Rian kanssa treenaamassa tokojuttuja ja tänään kävin issekseen koirien kanssa. Kummatkin oli tänään tosi intoa täynnä ja oli kivat treenit! Särmän liikkeestä maahanmenotkin sujui kivasti. Ja Siro oli seuraamisessa niin innokas, että sai ihan ihmetellä

Tänään Siro pääsi ensimmäistä kertaa elämässään hierojalle ja tyttöpä tykkäsi kovasti. Alkuun oli vähän kummissaan, mutta vähän ajan päästä makoili jo tyytyväisenä. Siro kuulemma osaa ilmeisesti liikkua fiksusti, koska paikat ei olleet jumissa, etureidet oli vaan vähän kireät. Vähän mietitytti miten tyttönen antaa vieraan jalkansa hieroa, ne kun on tytölle niin tärkeät, että Särmällekin pitää mörähtää, jos meinaa niiden päälle varomattomasti rojahtaa köllimään. Tosin Särmähän ei yleensä ota mörähdystä kuuleviin korviinsa, joten yleensä Siro joutuu itse väistämään  Mutta jalat sai hieroa hyvin ja Siro vaan naatiskeli.

Hieronnan jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Orimattilaa ja treenikenttää, joka tosin oli vallattu suojeluharrastajien toimesta. Siro sai jäädä autoon seuranaan rustoluu, ettei hillu ja rasita itseään hieronnan jälkeen. Särmä pääsi Essin, Rian, Hennan ja Oodin kanssa läheisen koulun kentälle tokoilemaan. Ensin tehtiin paikallaolo, niin että Ria oli vieressä ja Henna ja Oodi kävelivät ympärillä häiriönä. Hyvin poitsu pysyi, tosin välillä vilkuili Oodia, joka oli pojalle uusi tuttavuus. Sitten otettiin pätkä samaan aikaan seuraamista ja tämän jälkeen Essi liikkuroi meitä. Muut liikkeet sujui, mutta ensimmäinen liikkeestä maahanmeno oli epävarma. Särmä pysähtyi seisomaan ja sitten hyvin hitaasti valui maahan, en palkannut vaan otettiin uusiksi ja nyt menikin varmemmin (nopeampi olisi tosin saanut olla).

Käytiin muuten viime sunnuntaina satamassa lenkillä ja Essi nappaili hienoja kuvia!

Heh, onneksi Siro ei huomannut tuota uteliasta sorsa pariskuntaa...

Maanantaina oltiin Siron kanssa agilitykisoissa, eikä ollut kovin huimat odotukset, meinaa sunnuntaisissa harkoissa ei suostunut menemään keppejä ellei mulla ollut nakki kädessä ja A:n kontaktitkin loikki miten sattuu. Noo eka rata meni räpeltäessä (mun osalta) ja käskytin koiraa aika tiukasti ja Siro oli vähän tästä hämillään. En ehtinyt yhdessä "kompa"kohdassa valssata ja koira jäi selän taa ja sen seurauksena hyppäsi hypyn sijasta muurin. Mutta kontaktit otettiin nätisti. Seuraavaa rataa saatiinkin odotella tovi jos toinenkin varmaan kello oli jo yli kymmenen kun päästiin starttaamaan (ja oltiin kotona vasta 23.30! Ja aamulla kuuteen töihin...). Kun vein Siroa lähtöpaikalla, niin tuomari pompsahti iltahämärässä A:an takaa suoraan Siroa vastapäätä (hyppy ja rengas välissä). Huomasin heti että Siro pongasi uuden tyypin "hänen" treenikentällään ja tuijotti vaan tuomaria. Voihan, hölmöyksissäni en tajunnut että olisin voinut palata koiran luo ja kiinnittää sen huomion oleellisempiin asioihin :D Mutta käskin vaan hypätä ja eiköhän hypyn jälkeen kaveri pinkase renkaan ohi aikeena mennä tutustumaan tähän uuteen tyyppiin :/ kutsuin ennenkuin ehti lähelle tuomaria ja jouduin ohjaamaan aika lenkin, että sain suoraan kohti rengasta. Ärsyttää kun tasan tiesin Siron tuntien, että oli joko menossä pöhähtämään näkemälleen tai loikkaamassa sen syliin  enkä kuitenkaan tehnyt mitään millä olisin saanut koiran huomion itseeni. No mutta muuten rata menikin loistavasti ja vauhtiakin tytöstä irtosi enemmän kuin eka radalla! Tuloksena siis viisi virhepojoa ja sijoitus oli 7./28. Niin ja päästiin kaarroksesta huolimattta alle ihanneajan. Vähän kyllä iski kisa innostus, kun vika rata meni tosi kivalla fiiliksellä (ehkä sen takiakin etten itse, alkutörttöilyn jälkeen, enää jaksanut jännittää ).

Tänään käytiin pikapikaa agilityhallilla ja Särmäkin pääsi hyppäämään korkeammilla esteillä (45cm) ja turhankin ilmavat hypyt poika loikkasi. Joku oli rakentanut neljän hypyn suoran niin siinähän piti harjoitella irtoamista eteen ja Marko nappasi loikkimisista kuvia.


Särmän pomput




ja Siron pomput


Harjoiteltiin tämän jälkeen keppejä, puomia ja A-estettä, ihan erillisinä esteinä. Sirolla vaan oli vauhtia liikaa taas A:lla. Sitten mentiin pihalle ottamaan ihan pelkät ilmaisu harkat molemmille ja kivasti haukkuivat!


Siro palkan kanssa, hymy herkässä :D


Särmällä tuli ihan lämmin, kun riehui patukan kanssa. Patukan kanssa siis pitää juosta täysiä ympäriinsä ja haukkua saman aikaisesti :D


Sitten vielä söpöstelyt

Perjantaina käytiin Essin ja Feron kanssa tokoilemassa, hakuilemassa ja tämän vuoden ekat jäljet tekemässä. Siro oli selvästi iloinen kun näki Feroa pitkästä aikaa. Ensin tein molemmille lyhyet jäljet ja sitten hain Särmän, joka sai etsiä Essin. Sitten tehtiin tämmöinen "risteily"kokeilu, jonka luin jostain kirjasta. Eli menin haamuna näyttäytymään koiralle keskilinjan oikealle puolelle, Essi vei koiran pois ja tällä välin kipitin vasemmalle puolelle piiloon. Essi toi koiran keskilinjalle ja lähetti oikealle, antoi jonkun aikaa etsiä, huikkasi luo ja lähetti samalla vasemmalle. Jes hienosti löysi ja toivotaan, että jäi muistikuva, että kannattaa kuunnella milloin huikataan. Siron jälki meni kuulemma hyvin, Särmän ei niinkään. Tiesi kyllä mitä oltiin tekemässä, mutta taas oli hirveä kiire loppuun. Tokoiltiin, kummallekkin Essin käskyttämät seuraamispätkät ja liikkeestä jääviä. Särmälle myös paikallaolo niin että Fero kutsuttiin luo, ei poju edes nytkähtänyt Otin Ferosta myös kuvia, kun poika teki temppuja, kuvia Essin blogissa.

Tänään käytiin lonkka-, kyynär- ja selkäkuvissa ja kaikki oli kunnossa! Lonkat arvioitiin A/A ja kyynäret 0/0 toivotaan, että liitossa ollaan samaa mieltä :)

Sain kuvat mukaan, koska halusin selänkin kuvattavan, niin toki pyysin muutkin kuvat ;)


Lonkat

Myös kaularanka ja olkanivelet tuli kuvattua!

Siinä vielä selkä ja lanne

Huh kuinka ihanaa kun on terve koira!

Eilen päästiin Särmän kanssa Rottweiler yhdistyksen hakutreeneihin, vaikkei pojassa taida paljon yhdennäköisyyttä rotikan kanssa ollakkaan Oli ihan kiva treeniporukka ja olipa joukkoon eksynyt toinenkin vierailija (tosin hällä oli dobberi, että vähän ees samaa näköä). Särmä sai etsiä kolme ukkoa ja kaikki löytyi ja sai haukut! Särmän väritys sai myös ihailua osakseen ja kuulemma on kivan oloinen koira. Tosin alkuun joku porukasta hämmästyi, kun en tuonutkaan australianterrierin näköistä koiraa, vaikka aussiesta puhuin ;) Joten piti selventää, että yksi kirjain muuttaa asiaa, eli tämä ompi aussie ja pikkuinen punavoittoinen terrieri on aussi

Tänään käytiin Annan ja Taika-rhoden kanssa lenkillä ja tietty alkoi juuri vähän ennen lenkille lähtöä satamaan. Mutta oltiin rohkeita ja mentiin silti (Siro tosin näytti siltä, että olisi autoon jäänyt mieluummin, kuin kastelemaan arvokasta kuonoaan). Särmä ahdisteli taas tapansa mukaan Taikaa ei voi käsittää, kun toinen on leikattu aikaa sitten ja silti pitää selkään hyppiä ja vaikka Taika poikaa kunnolla pöllytti, niin Särmän mielestä Taika oli vaan tämän jälkeen entistäkin ihanampi! Juoksivat sentään pari pyrähdystä. Päästin Sironkin karkeloihin, mutta Siro ei tykkää, jos joku pörähtää Särmälle, vaan ryntää väliin puolustamaan, niinpä piti Särmä laittaa kiinni, ettei tullut tytöille sotaa. Tyttöset leikkivät ja juoksivat sitten jonkun aikaa keskenään, kunnes oli taas Särmän vuoro (ahdistella). Tultiin lenkiltä ja heppa tuli hauvoja aidan takaa nuuhkimaan, niin mitä tekee Siro? Etupää maahan ja kunnon leikkiinkutsu pyllistys ja hepuli. Mitä ihmettä? Kaveri ei ole koskaan nähnyt hevosta noin läheltä ja ryhtyy sitä pyytämään leikkiin? Siis Siro on yleensä kaikkiin uusiin asioihin vähän nihkeä, mutta taas tuli todistettua, ettei tuosta hassusta ota selvää

Tänään kaverini kertoi saaneensa peruutuspaikan luonnetestiin ja oli videokuvaajaa vailla. Eli tuli sitten lähdettyä pitkästä aikaa luonnetestiin. Sheltti oli juuri vuorossa, kun saavuttiin, sitten kaverini rhodesiankoira ja sen jälkeen sakemanni (piti tietty udella niin oli Hellraiserilta). Oli mielenkiintoista taas seurata koirien reaktioita ja vähän alkoi tehdä mieli ilmoittaa Sirokin, ihan vaan mielenkiinnon takia, että miten toimisi vai toimisiko ollenkaan. Kun Sirosta ei aina ota selvää, luulen kyllä että reaktioita tulisi, mutta palautuminen voisi olla vähän niin ja näin.

Lähdettäessä käytiin saman tien treenikentällä. Siis ei ollut mukana treeniliiviä, eikä herkkuja, mutta autosta löytyi patukka niin pitihän sitä käydä jotain tekemässä.

Särmä seuraa

Jaa-a olenkohan kääntymässä johonkin kun kävelen miten sattuu

Leikkiä

Hyppyestettä piti tietty hyödyntää...Särmällä silmät kii ja kieli ulkona

Siro liikkeestä seiso

Siro leikki ihan innoissaan, patukasta piti vaan suolistaa vanuja välillä

Elikä keskiviikkona oltiin Essin ja Rian kanssa hakujuttuja treenaamassa. Ria sai ensin ilmaista (haukkua) ja haukkuikin paljon paremmin kuin ennen. Tyttö sai etsiä myös muutaman kerran. Särmä pääsi kanssa haku puuhiin ja ekalla kerralla olikin niiiiin hauskaa, että juoksi suoraan Essin syliin Pari seuraavaa kertaa menikin järkevämmin, eikä törmännyt. Oli vaan ihan älyttömän kylmä ilma, niin ei kauaa viihdytty. Sirokin sai Essin etsiä ja oli kivaa!

Torstaina mentiin Petran kanssa katsomaan BH-koetta ja aikeena oli treenata sen jälkeen, kun kenttä tyhjenee. Aino näytti pelittävän lelupalkalla oikein kivasti, intoa oli enemmän kuin herkuilla. Särmää tosin häiritsi, kun Ainolla oli niin mahtava tennispallo mikä vinkuikin kutsuvasti Särmä siis teki seuraamista, paikalla oloa, luoksetuloa ja jääviä. Liikkeestä maahanmenossa jäi kertaalleen istumaan ja meni hitaasti maahan. Jotenkin tämä on nyt aika ajoin alkanut tökkimään, teki kyllä hyvin, sitten kun otettiin useampi kerta peräkkäin. Eli tästä lähin täytyy noita maahanmenoja alkaa tehdä vähän kaikkialla. Luoksetulossa Särmä jäi ekalla kerralla istumaan vinoon, muuten ihan jees. Sirokin pääsi kentälle hömpöttelemään ja oli nyt oikein iloinen oma itsensä, koska kenttä ei enää ollut pelkkää vesilätäkköä. Siro seuraili, teki liikkeestä seisomista ja paikallaan käännöksiä.

Tänään aamusta lähdin kentälle ja Siro pääsi ensin tekemään. Eli seuraamista pitkä pätkä käännöksineen ja tempon vaihteluineen, ennenkuin palkka. Sitten liikkeestä maahammeno (huippu!) ja sen jälkeen luoksetulo, jonka jälkeen palkka repulta. Ei näyttänyt ihan valtavasti haittaavan, vaikka maahanmenosta ei saanut kuin kehut ja taputukset, välillä kun voi moisesta masentua Tehtiin vielä hyppy pari kertaa ja oikein hienosti meni. Särmän kanssa ensin leikittiin ja sitten seuraamista ja palkka hyvien käännösten jälkeen. Sitten pidempi pätkä seuraamista ja palkka perusasennon jälkeen, hyvin meni! Liikkeestä maahanmenoja, nyt meni ihan ok, nopeampi tosin saisi olla, muttei jäänyt arpomaan olikos tämä istuminen vai maahanmeno. Luoksetulot hienot! Hyppy meni kanssa ihan nappiin Siro pääsi vielä tekemään pätkän seuraamista ja eteenmenon. Tein ensin kipon kanssa, jonka sisälle laitoin herkun sekä kannelle, vietiin yhdessä ja lähetin seuraamisesta, meni vauhdilla kipolle ja käskystä maahan. Ja koska saan aina spontaaneja ideoita, niin seuraavaksi lähetin Siron ihan seuraamisesta eteen-käskyllä ilman, että olisin edes näennäisesti vienyt sinne jotain. Ja tyttöhän lähti täysiä ja maahan käskyllä tipahti hienosti! Oho olisin voinut veikata, että yrittää silmillään vielä etsiä purkkia, mutta ei, vaan meni suoraa ja lujaa eli tosi hyvin! Särmäkin pääsi eteenmenoa kokeilemaan, mutta vaan pallolle ja purkille, meni kivasti.

...piiitkästä aikaa...

The Tärkeät



Muutama kuva hallilta...



Särmä viipottaa :)

Käytiin eilen ja tänään Petran ja Ainon kanssa kentällä treenailemassa tokojuttuja. Särmä, tässä muutama päivä sitten, keksi, että seuraamisessa voi edistää REILUSTI. En tiedä johtuiko siitä, että oli intoa liikaa vai lelu palkkana oli liian mahtavaa vai teenkö itse jotain eritavalla, vai mistä lie keksinyt... Tänään ja eilen siis ei edistänyt niin paljon, mutta jonkun verran kuitenkin. Ei kyllä yhtään huvittaisi alkaa koko seuruuta alkaa uudelleen opettamaankaan, että katsotaan nyt josko hoksaisi, kun palkkaan aina vain silloin, kun ompi oikeassa kohdassa.

Itse en osaa ikinä ajatella etukäteen, mitä ja miten haluan treenata, vaan rapsuttelen sitten kentällä päätäni, että mitäs sitä pitikään harjoitella... Ja Särmähän sitten alkaa äänellä, kun ei sivulla olemista huomata, eikä saa tehdä mitään, eli täytyy itse ensi kerralla ryhdistäytyä ja pohtia valmiiksi mitä tehdään! Tänään tehtiin piiiiitkä seuraaminen (BH-kaavio), eipä olla ennen kokonaan tehtykään, mutta hyvin Särmä jaksoi pitää kokoajan kontaktia ja paikkansa, ei mitään ongelmia (paitsi se ajottainen edistäminen). Liikkeestä seisominen -> kuulemma ok. Liikkeestä maahanmeno -> hidas, toiston jälkeen nopeampi. Luoksetulo, nyt siis olen jonkun ihme "idean" saaneena pari kertaa tehnyt suoraa sivulletulona, ja tämä siis oli treenien vähyyteen nähden oikein hieno! Estehyppy -> hyppäsi innoissaan ja pysähtyi hyvin ja pysyi kun menin vierelle. Seuraamista tein vielä muutaman pätkän ja täyskäännöksiä ilmeisesti hinkattu liikaakin, kun vasemmalle kääntymisessäkin olisi halunnut tehdä täyskäännöksen. Sirokin pääsi rapaiselle kentälle, eikä ollut kovinkaan riemuissaan, mutta teki jonkin näköisen seuraamisen ja liikkeestä seisomista.

Tänään pääsi Särmä osallistumaan Villähteellä olleeseen mätsäriin. Teki muuten pojalle ihan hyvää nähdä ihmisiä ja ennenkaikkea koiria enemmässä määrin, pitkästä aikaa. Niin ja ei olla ikinä tuolla hallissa käyty, niin oli uusi paikkakin. Oli muuten todella pimeä ilmeisesti entinen maneesi, jonka pohja oli peitetty keinonurmella. Särmän eka kehässä pyörähtäminen oli kyllä aikas kehno, yritti laukata kaiken aikaa, mutta toisaalta todettava, että tosi nätisti seisoi aloillaan. Saatiin siis sininen, noh kävin pihalla vähän koiraa ravauttamassa, niin sinisten kehässä liikkuikin paljon nätimmin ja tuomarikin kehui, että nythän se liikkuu hyvin. Ensin siis tuomari valikoi porukasta kuusi koiraa jatkoo ja me oltiin mukana tuossa sakissa. Aika yllätys kyllä oli, kun meidät valittiin sinisten ykköseksi! Alla aika pimeä ja rakeinen kuva.

Särmä sin 1.

Noh sittenpä saatiin tovi odotella, ennenkuin Bis-kehä alkoi. Särmä valikoitui taas jatkoon ja lopuksi oltiin BIS 3! Tässä todistusaineistoa siitäkin ;) Saatiin pokaali, ruokasäkki, luita, leluja ja pääsiäismunia.


Sunnuntaina Särmä siis osallistui ensimmäistä kertaa ontumisepisodin jälkeen agilityyn, eikä tämän jälkeen ole mitenkään oireillut! Huh onneksi, elättelin jo kauhukuvia, ettei voida enää tehdä mitään rasittavaa, mutta oikein hyvältä nyt vaikuttaa :) En siis hypyttänyt kuin minikorkuisilla hypyillä, mutta lujaahan tuo meni muutoin, kun ei ole pitkään aikaan radalle päässyt. Yritin palkkailla aina välissä, jos vähän vauhtia hillitsisi, mutta eipä nakkejen syönti tainnut vauhtia juuri hidastaa. Kuvauttaa pojan aion, nyt lähiaikoina, ihan jo omankin mielenrauhan takia, mutta nyt siis on kaikki ollut jo pidemmän aikaa ok ja toivotaan että jatkossakin! Sirokin siis oli agilityssä ja tyttönen oli ihan innoissaan, meillä vaan on tullut (tai ehkä ollut aina?) joku A ongelma, hyppää ylösmenolla aika kontaktin rajoille ja alastulolla loikkaa liian ylhäältä. Ollaan siis kaikenkaikkiaan, kun asiaa mietin, tehty A-estettä todella vähän. Tehtiin siis sunnuntaina, niin etten A:ta edes ottanut kertaakaan ilman ettei alastulolla ole alustaa jolla palkka. Tosin A:n alta menevään putkeen lähetettäessä, Siron piti alusta käydä tarkistamassa, josko vaikka olisi vieläkin siellä nakkitarjoilu :D mutta eiköhän tämä tästä.

Tänään sain ikäväkseni suru-uutisen, että kaveri koira oli jouduttu lopettamaan. Elämä ei ole reilua, kun vain kuusi vuotias, elämän iloinen ja vauhdikas, joka lajin taitaja joutuu lähtemään :'( Jehulla ja Vannilla oli ikäeroa vain kuukausi ja paljon tuli yhdessä treenattua, uskomatonta ettei pikkumustaa enää ole :'(

Tänään nähtiin Essi ja Ria ja puuhasteltiin kivoja tokojuttuja. Kaikkien kanssa otettiin seuraamista ja muutamia jääviä liikkeitä. Siro meinasi paleltua pyryssä (niin siis tänään tosiaan satoi ihan kunnolla lunta  sään perusteella olisi voinut luulla, että on jouluaatto eikä pääsiäinen), mutta Siro teki kuitenkin omat liikkeensä ihan kivasti, oman vuoron odottelu vaan tuossa säässä ei ollut mieleistä. Särmä sai tehdä paikallaoloa Rian viekussa ja kääntyi jonkin verran lonkalleen, kävin laittamassa uudelleen maahan, mutten tiedä hoksasiko tuosta mitään. Pysyi kyllä ihan hyvin ja oli valppaana. Sitten seurautettiin koiria yhtä aikaa, eikä Ria eikä Särmä olleet toisistaan moksiskaan, vaan keskittyivät kivasti. Särmä teki liikkeestä seisomisen joka meni ok, mutta maahanmeno ei sitten sujunutkaan, eli taas tietää mitä tulee harjoitella. Niin ja täyskäännökset sujui ensin tosi kivasti, mutta kun sanoin Essille, että "katoppa eikö mee paljon paremmin kuin ennen", niin sittenhän ei enää sujunutkaan  Särmälle täytyy käännös tehdä hitaasti, muuten tulee kiire ja heittää peppunsa ulospäin rynnätessään. Jep tätäkin siis tulee vielä harjoitella. Muuten poitsu toimi omasta mielestä ainakin ihan hienosti, käännökset vasemmalle ja oikealle sujui. Leikkiä ei vielä viitsinyt, ettei turhaan pompi ja intoile, kun eilen oli vasta eka päivä ilman kipulääkkeitä. Mutta hyvin on poitsu kävellyt ja intoa riittäisi.

Sitten lähdettiinkin Siron kanssa agitreeneihin ja tehtiin pari pitkää rataa. A-estettä harjoiteltiin myös alustalla, kun kääntyy alastulolla miten sattuu, kun huomaa, että aion palkata. Lopuksi tehtiin vielä "hyppyneliötä" eli ensin suoraan poispäin hyppäämistä ja välistävetoja, sitten takaakiertoina jne. Ohjaaja kysyi onko Särmä mukana (en siis vielä uskaltanut sitä radalle ottaa) ja tehtiin paikalla makuu. Särmä oli kyllä sitä mieltä, että mamma ompi erehtynyt, kun luulee että täällä pitäis tokoilla, vaikka ympärillä on kaikki ihanat putket, puomit, kepit jne. Mutta kyllähän tuo pysyi, eikä tällä erää vaihtanut lonkka-asentoon. Vasta siinä palkatessa tajusin, että täähän oli hyvä harjoitus, vaativan ympäristön lisäksi, ei ollut ohjaajamme koiraa koskaan ennen nähnyt, eikä yhtään haistellut siihen suuntaan, jes!

Elikä Särmä on nyt käyttänyt vasenta takajalkaansa hyvin! Toivotaan että jatkossakin. Jotenkin alkaa myös tämä viikon "lepäily" näkymään, kun kokoajan yrittää hepuloida lelujen, Siron tai ihan vaan itsensä kanssa. Yritetään vielä ottaa rauhakseen jonkun aikaa, mutta nyt näyttää ihan hyvältä.

Särmän oli ilmoittanut jo aikaa sitten tokon epävirallisiin, mutta eihän sitä voinut viedä liukkaalle lattialle (ja koiran saa jo sivu-käsky hyppimään riemusta!). Niinpä Siro joutui/pääsi Särmän sijaan. Kamalaa, itse olin ihan hermorauniona, etteihän tästä mitään tule, kun ei olla mitään harjoiteltukaan. Tai siis lähinnä on tullut Särmän kanssa tehtyä ja Siron kanssa vaan hömpöteltyä jotain sinnepäin juttuja. Että eipä ollut isot odotukset, niin ja oltiin vielä kilpanro 13. ja Siro teki heti jotain ennenkuulumatonta, eli paikkamakuussa meni lonkalleen! Siis heti käskystä. Mitäh?! Mulla kun on kaikille koirille erikseen käsky lonkka-asentoon ja suoraan ja oikein maassa oloon. Eikä näitä ole koskaan sekoitettu, mutta mikään ei ole vissiin niin varmaa kuin epävarma. Tästä tietysti päättelin, mitä kaikkea voikaan vielä mennä mönkään niin ahdisti aikalailla. Sitten seuraamiseen ja meikä ihan äimänä, että ainiin tosiaan se hihnassa seuruu, eikä vapaana. Muissa liikkeissä ei kait ollut mitään ihmeempää, jäävistä en tiedä, kun en nähnyt, mutta ihan hyvät pisteet ainakin tuli. Tosin luoksetulossa Siro suditti lähdössä ja melkein törmäsi kun luisteli liukkaalla lattialla ja vinoon istui. Heh, mutta mepä voitettiin alo-luokka ja saatiin lahjakortti viralliseen seuran järjestämään tokokokeeseen! Että kannatti mennä, vaikka ajattelin jo jättäytyä pois Niin ja alossa oli myös bulldoggi joka oli aivan huippu! Vauhtia ja intoa riitti! Näköjään päästiin kuvaan ja oltiin Siron kanssa tuttuun tyyliin tosi edustavina http://lahdenseudunkultaiset.blogspot.com/

Blogin päivitys on taas jäänyt ja tällä erää onkin kaikkea tapahtunut...eikä niinkään positiivista. Särmä on siis omaan silmään vaikuttanut olevan jumissa (aika ajoin "sipsutellut" takojaloillaan niin, että ne on rungon alla, eikä liiku yhtä vapaasti kuin normisti ja toisinaan taas vaikuttanut sen liikkeet ihan normaaleilta). Poika pääsi navettaan tutustumaan lehmiin ja aikalailla jännää olikin, osasi itse varoa lehmiä (kissoja ei niinkään), eikä juurikaan ollut edes kiinnostunut lehmiä tutkimaan. No eiköhän sitten kuitenkin onnistunut tunkemaan semmoisen lehmän taakse joka potkaisee ihmistäkin, jos ei sille sano ensin jotain. Lehmä siis jotenkin koiraa tinttaisi ja Särmähän ei ääntäkään päästänyt ja hömpötteli yhtälailla navetassa kuin ennen tapahtumaa, eikä mitenkään lehmiä kammoksunut tms. Huolestuin tietty ja kyttäsin koiraa, mutta vaikutti kuin ei mitään olisi käynytkään, halusi vaan keskikäytävällä riehua tilan koirien kanssa ja yrittää astua leikattua rotikka/berni narttua. Illalla oli ihan normaali, kun käytiin vanhemmillani ja olisi kaikkien kanssa halunnut pistää lelun vetoleikit pystyyn. Yöllä heräsin kuitenkin siihen, kun koira "mörisi" erikoisesti pää ylhäällä ja kun huikkasin luo, niin nousi vaikeasti. No ei siinä enää unta saanut, kun alkoi vaan miettiä, että kuinkahan kipeä se on ja mitenhän vakavasti käynyt ja johtuuko nyt lehmän potkusta vai rasituksesta  Aamupissille mentäessä käveli taas ihan hyvin ja oli innoissaan, päätettiin kuintenkin viedä päivystykseen (vkonloppu). Eläinlääkäri tunnusteli koiran jalat, varpaat, polvet, selkärangan, (korvat, silmät, suun, ikenet jne) eikä löytänyt mitään tiettyä kohtaa mitä koira aristaisi (samoin kun en ollut itsekään löytänyt). Määräsi 2vkoa kipulääkettä ja levossa oloa, siis ainoastaan rauhallisia remmilenkkejä ja glukosamiinia, jos on vaikka jotain nivelperäistä. Eli nyt ollaan rauhaksiin ja katsotaan kuurin jälkeen ontuileeko vielä tai onko muuten jäykkä ja jos on, niin kuvataan. Ärsyttää aivan valtavasti, vaikka iloinenhan tässä pitäisi sen puolesta olla, kun ei mitään luita ole poikka tai vastaavaa! Tulee vaan syyllistettya itseänsä, että takiani koiraa hutkaistiin ja takiani se riehui ja rasitti itseään, kumpi nyt onkaan syynä vai onko iskun ja rasituksen yhteisvaikutusta :( Epätietoisuus vaivaa! Ja tietysti haluan pikkupoikani olevan terve, myös ja ennen kaikkea luustollisesti! Kaikki treenit jää tauolle ja Särmässähän on virtaa vaikka muille jakaa, että aika haaste pitää se hyppimättä ja juoksentelematta. Särmähän on oma iloinen itsensä, eikä siitä juuri huomaa, että mikään olisi erilailla kuin ennen.

Tänään vein pojan hierojalle (olin siis varannut ajan jo silloin kun Särmä vaikutti olevan jumissa). Keskusteltiin ensin onko koiraa nyt kannattava hieroa vai tuonko Siron Särmän sijaan. No hierojan mielestä oli parempi, ettei jalkaa jota aristaa hierota nyt, mutta muuten koira voidaan käydä läpi. Eipä Särmästä jumeja löytynyt, selkä vähän oli "kireä". Tunnustelemalla kuulemma vaikutti etujaloistaan hyvältä. Särmän mielestä oli vaan kauhean tylsää, kun piti olla aloillaan, vaikka olisi voinut tuonkin ajan riekkua!

Mitäpä muuta... Siro siis oli aksaharkoissa viime vkolla ja oli tosi kivat radat ja harmitti ettei Särmä päässyt :( mutta minkäs tekee. Tehtiin siis kaksi rataa ja lopuksi eteen harjoitus neljällä hypyllä enpä ole ennen Siron nähnyt noin takajalkojaan hypyillä venyttävän suoraksi, mutta nythän se suorastaan lensi ja oli tosi innoissaan kun sai mennä täysiä eteeeen! Lisäilen ratapiirrokset kunhan saan tehtyä.